Roolipelaukseen liittyvää

Muistutus

Muistutan vielä, että roolipelaamme mieluiten kolmannessa persoonassa (hän-muodossa). Et myöskään voi aloittaa roolipelaamista, jos sinun lomakettasi ei olla hyväksytty. Joten odotathan, kiitos!
Lisää

Roolipeli alkaa...

Emili Shear, 6.lk, Puuskupuh

Emili istahti puuskupuhien pöydän äärelle Stephanien viereen. Hänen olonsa helpottui huomattavasti, kun hän saattoi laskea koululaukkunsa kaikkine kirjoineen lattialle harteiltaan. Läksyjen paino hänen mielessään taas ei laskenut yhtään, mutta hän päätti työntää läksyt vasta illan ohjelmaksi... vaikka toisaalta..
Shearin tyttö kaivoi nopeasti muinaisten riimujen oppikirjan laukustaan ja alkoi ahmia sinä aamuna käytyä sanastoa. Muinaiset riimut oli toki yksi hänen suosikkiaineistaan ja oli hyvin kiinnostavaa oppia tulkitsemaan outoja merkkejä ja viestimään niiden avulla, mutta heti aamusta se ei välttämättä toiminut ennen aivojen heräämistä.

Stephanie Hudson - puuskupuh

STEPHANIE katsoi ystäväänsä, joka oli isttahtanut hänen viereensä. Nyt tuo nappasi muinaisten riimujen kirjan ja alkoi lukea sitä ahkerasti.
"Et ole tosissas" Hudson heitti Emilille
"opiskellaan oleskeluhuoneessa ei illallisella" neitokainen opasti ystävätärtään, jonka mielessä pyöri näköjään koulutehtävät eikä ruoka.
Stephanie söi ruokansa ja vilkaisi Emiliä. "Ootko sä pian valmis?" tyttö kysyi virne suullaan. Hän katsoi edessä istuvien oppilaiden välistä luihuisten pöytää, joka piti eniten ääntä koko salissa.

Jonathan - Luihuinen

Jonathan tuhahti hieman ärtyneenä. Jonarhan pudisti päätään hitaasti, tuijittaen edelleen seinää.
"Se olis liian tylsää, jote ei", Jonathan sanahti. Tornista työntämisessä ei ollut mitään hauskaa. Sehän oli vain yksi pieni tuuppaus. Ei yhtään riemua siitä, kun toinen kitui tuskaisena. Jonathan olisi toki valmis kaksintaisteluunkin. Jonathan kostaisi Grindelwaldille vielä jotenkin, joskus. Vaikka sitten yöllä kun tuo nukkui. Nojaa, hänellä oli kyllä koko vuosi aikaa punoa suunnitelmia kostamiseen.

Alison, Korpinkynsi

Katseli sivusta, kuinka Seth ja Carter kovistelivat Tediä. Hän huomasi, kuinka heidän ymprärilleen kertyi varovaisia katselijoita, mutta tummaverikkö ei välittänyt. Hän piti yhä kädet lanteillaan ja odotti, että Carter pääsisi uhkailunsa loppuun. Kun poika viimein kääntyi ja kysyi halusiko Alison tulla heidän kanssansa syömään Alisonin ilme kirkastui silmin nähden. Hän oli erittäin mielissään pyynnöstä ja nyökkäsi. "Ei kukaan huomaa jos siellä täällä oppilaat isttuu väärässä pöydässä." Hän virnisti ja lähti kaksikon perässä Suureen saliin. Alison istuutui Carterin toiselle puolelle ja käänsi katseensa poikaan. "Tanssitko sä mun kanssa tanssiaisissa?" Hän kysyi häpeilemättä, vaikka arvasikin jo saavansa kieltävän vastauksen. Silti hän ei luovuttaisi, hän oli saanut Carterilta pakit jo vaikka kuinka monta kertaa, mutta saisi vielä todennäköisesti monet kerrat lisää. Hän oli päättänyt saada sen tollon tajuamaan, että he olivat täydellinen pari.

Alison, Korpinkynsi

Katseli sivusta, kuinka Seth ja Carter kovistelivat Tediä. Hän huomasi, kuinka heidän ymprärilleen kertyi varovaisia katselijoita, mutta tummaverikkö ei välittänyt. Hän piti yhä kädet lanteillaan ja odotti, että Carter pääsisi uhkailunsa loppuun. Kun poika viimein kääntyi ja kysyi halusiko Alison tulla heidän kanssansa syömään Alisonin ilme kirkastui silmin nähden. Hän oli erittäin mielissään pyynnöstä ja nyökkäsi. "Ei kukaan huomaa jos siellä täällä oppilaat isttuu väärässä pöydässä." Hän virnisti ja lähti kaksikon perässä Suureen saliin. Alison istuutui Carterin toiselle puolelle ja käänsi katseensa poikaan. "Tanssitko sä mun kanssa tanssiaisissa?" Hän kysyi häpeilemättä, vaikka arvasikin jo saavansa kieltävän vastauksen. Silti hän ei luovuttaisi, hän oli saanut Carterilta pakit jo vaikka kuinka monta kertaa, mutta saisi vielä todennäköisesti monet kerrat lisää. Hän oli päättänyt saada sen tollon tajuamaan, että he olivat täydellinen pari.

Seth, Luihuinen

Seth katsoi murhaavasti Tediä ja kääntyi sitten Carterin mukana ympäri huomatakseen, että he olivat taas huomion keskipisteenä. Tyytyväinen ilme kasvoillaan hän lähtee kävelemään Carterin rinnalla Suureen saliin. Matkalla hän tyrkkää erästä korpinkynnen tyttöä, joka oli töllistelemässä tilanetta. Alison kipitti kovaa vauhtia heidän perässään kasvoillaan yhtä omahyväinen ja tyytyväinen ilme kuin Sethillä. Vaaleaverikkö istahti Luihuisten pöytään heidän tavanomaisille paikoilleen ja katseli harmissaan tyhjää pöytää. Hänellä oli jo kova nälkä, toivottavasti ruokailu alkaisi pian. "Se Lupinin poika saisi varoa suutaan." Hän sanoi ja koetti olla tyrskähtämättä, kun Alison kysyi Carteria tanssiaisiin. Voi Carter parka, Alison ei ikinä jättäisi häntä rauhaan. Vaikka toisaalta Sethistä oli ihme, että Carter ei vielä kaikkien näiden vuosien varrella ollut lämennyt Alisonille. He olivat tunteneet sentään jo lapsesta asti! "Siinä se nyt tuli, eikä se lopu ennenku vastaat myöntävästi." Hän sanahti hiljaa ja hiukan huvittuneesti parhaan ystävänsä korvaan ja tökkäsi tätä kyynerpäällä kylkeen.


// Btw, miks mulla ei oo sivutusta tässä foorumissa vaan kaikki viestit tulee pötköön samalle sivulle Ö.ö Muilla sama ongelma?

Celestia Martínez - Rohkelikko (7.lk)

CELESTIA nyökäyttää päätään Valerielle, joka kertoo odottavansa tansseja kovasti. "Eka kerta on aina jännä." Vaaleaverikkö vastaa ja naurahtaa sitten, sillä lause voisi tarkoittaa mitä vain. Ensimmäisiin tansseihin Celestia oli mennyt yksin, sillä oli odottanut niitä niin innolla. Loppuen lopuksi ne olivat olleet pettymys, sillä hän oli joutunut istumaan yksinään salin nurkassa ja katsella, kun muut tanssivat.
Martínez huomaa sivusilmällä, kun nuorempi Rohkelikko vilkaisee Puuskupuhien pöytään, mutta ei sano mitään. Onhan se mukavaa, jos tuvat tulevat keskenään toimeen. Tai no, Celestia ei kylläkään usko, että Luihuisista olisi siihen hommaan. Heistä useimmat ovat niin.. omahyväisiä.
Pian pöydät täyttyvät ruuista ja Celestia nappaa lautaselleen kaikkia omia herkkujaan.
"Me ollaan niin onnekkaita, kun ei jouduta harjoittelemaan Luihuisten kanssa. Tosin, en tiiä miten Puuskut pärjää niiden kanssa", Pähkinän ruskeat silmät omaava sanahtaa.

Carter Chandler - Luihuinen (6.lk)

CARTER tuijottaa eteensä hieman kiukkuisen näköisenä, kun Alison ja Seth istuutuvat hänen kummallekin puolilleen. Hän vain nyökäyttää hieman päätään Sethin sanoille, mutta ei sano mitään. Vasta kun Alison kysyy häntä tansseihin, poika kohottaa kulmiaan tuijotellen edelleen eteensä, suoraan muihin pöytiin. "Montako kertaa sulle pitää sanoa, etten mä ole kiinnostunut susta", Luihuispoika sanahtaa tytölle tylysti. Samassa pöydälle ilmestyy monia lautasia ja vateja täynnä ruokaa ja Chandler nappaa lautaselleen kanaa ja riisiä. Kuullessaan Sethin sanat tuo mulkaisee poikaa pahasti, ennen kuin keskittyy syömään.

Ted, Luihuinen

Tedin teki mieli vetää sauva esiin, hän olisi voinut kitota nuo idiootit kertaheitolla. Ted, kun tunnetusti oli noita kahta parempi koulunkäynnissä. Ja vielä se, että nuo sanoivat häntä sekasikiöksi? Hyvä vain, ettei koko koulu kohta älynnyt mikä hän oli. Tedin hiukset muuttuivat jälleen varoittavan tummanpunaisiksi ja hän onnistui vaivoin estää itseään kiroamasta noita kahta, tai kolmea, jos sikseen tuli. "Vitunmoisia homoja." Hän mutisi itsekseen ja tuumi, että hänen olisi parasta lähteä pikaisesti paikalta.
Vaikka Ted oli ollut koulussa miten monta vuotta hänestä tuntui, että tänävuonna koulukiusaaminen oli kasvanut huippuuna, Ted ei edes saanut ilmaista omaa mielipidettään, saatika sitten olla oma itsensä, mutta toisaalta ei se häntä haitannut. Lupinin poika osasi välttää vaikeudet helposti, kiusaamistilainteista puhumattakaan. Ted oli hyvä puhumaan ja myös hyvä käyttämään taitojaan. Niin sauvatyöskentelyn suhteen, kuin kaiken muunkin. Ted pujahti nopeasti pois aulasta ja lähti kävelemään kohti erästä huonetta, tarvrhuonetta.
Sen luokse päästyään hän ajatteli "tarvitsen paikan, jossa voin olla rauhassa yksinäni." Ovi avautui ja paljasti huoneen, jossa oli kirjahhyllyjä, maalausteline ja kaikkea muuta taidekamaa, yksi riippumatto ja kaikkea muuta mitä nyt saattoi tarvita. Ted avasi oven ja pujahti sisälle sulkien oven perässään, joka katosi siinä samassa hänen suljettuaan sen.
"En halua, että yksikään luihuinen pääsee tänne sisälle." Hän lausahtaa ja istuutuu riippukeinuun ottaen satunnaisen kirjan käteensä ja samassa oli Tedin keskittyneisyys siinä kirjassa, sen sivuilla.

Eliza Grindelwald

Eliza virnistää huvittuneesti Jonathanille, joka äkillisesti vaikuttakin rauhoittuneen. Luihuset ylipäätään ovat ylensä arvaamattomia joten se ei kovin uusi piirre ollut Elizan mielestä.
"Etkö sä oo ollu tänää harjotuksissa?" Eliza kysyy työntäen taikasauvan takaisin taskuunsa. Muistaakseen Jonathan taisi olla aika tärkeässä roolissa huispausjoukkueessa.

Uusi kommentti