Carter nyökäyttää päätään pienesti. "Stephanie siis". Tuo vastaa hymyillen ja näyttää sitten mietteliäältä. Kirjan etsiminen on tosiaankin vain tekosyy, mutta nyt hänen on pakko keksiä mitä kirjaa etsii. "Se käsittelee Pimeyden voimilta suoautumista. Mä en ikävä kyllä muista nimeä.." Tuo selittää ja katsoo sitten Puuskupuhta kysyvästi. Hän sanoi Alisonille, että hänellä on jo pari, joten hänen täytyisi hankkia se. Ja kuten kaikki tietävät, myös Carter itse, ei kukaan muu suostuisi lähtemään hänen kanssaan kuin Alison, kun hän on suorastaan kusipäiden kuningas. Hänen täytyy siis muuttaa taktiikkaa. "Mun pitää tehdä essee Professori Bowenille ens tuntiin mennessä." Vaaleaverikkö tarkentaa. Itseasiassa ei hän täysin valehtelekkaan, sillä esseen tekeminen on totta, Professori Bowen myös. Nyt hän vain iskee kaksi kärpästä samalla iskulla. Tai ainakin toivoo niin.

STEPHANIE katsoo huvittuneesti Carteriin. "Pimeyden voimilta suojautumiseen liittyvät kirjat on sun takana" tyttö sanoo ja katsoo Carterin ohi tämän taakse. Jotenkin Carter vaikutti oudolta ja miksi tuo kysyisi puuskupuhilta apua. Onneksi Stephaniella ei ollut minkäänlaisia esseitä tulossa, joten hänen ei tarvitsisi murehtia sellaisista. Myös se, että Seth ei ollut täällä Carterin kanssa vaikutti hieman oudolta. Kaipa mä vaan kuvittelen omiani, Steph ajattelee.

/nyt tuli kyllä niin pitkä että huhhu :D

Kihisi kiukusta kun kuuli Carterin sanat. Hän risti kädet rinnallensa ja mulkoili poikaa. "Eikä ole!" Hän kivahti ja katsoi kuinka poika livisti paiukalta mahdollisimman nopeasti. "Carter Tristan Chandler! Tästä puhutaan vielä!" Hän huusi pojan perään äkäisenä, nousi penkistään jättäen miltein täyden lautasen niille sijoilleen ja marssi kiukkuisena pois Suuresta salista. Matkalla hän keräsi hiukan kummaksuvia katseita.

Päästyään aulaan Carter oli kuitenkin jo kerennyt livistämään ja kiukkuisena Alison marssi portaita ylös aina seitsemänteen kerrokseen asti. Matkallaan hän jupisi kiukkuisena monen moista, kuten: "Se typerä Chandlerin nulikka... Kyllä minä vielä... Kun näen hänet seuraavan kerran isken häneltä nenän tohjoksi.." Kiihdyksissään ja huomaamattaa Alison oli kävellyt seitsemännen kerroksen käytävän ohi jo kolme kertaa. Hän havahtui sadatteluistaan, kun seinään alkoi ilmestyä ensin oven karmit ja lopulta kokonainen ovi. Hämmentyneenä hän astui lähemmäs ja avasi oven. Huone oli täynnä erilaisia liemiä ja kirjoja, joissa opetettiin selkeästi erilaisia herjoja ja taikajuomia. Mikä tämä paikka oikein oli? Uteliaana Alison astui sisän ja unohti hetkeksi Carterin ja riidan tämän kanssa. "Mikä paikka tää on?" Tummaverikkö henkäisi ääneen ja käännähti äkisti, kun ovi hänen takanaan sulkeutui ja suli poi. Pieni hätäännys käväisi tytön mielessä, miten täältä pääsi pois? Ajatus ei kuitenkaan pyörinyt Alisonin päässä kovinkaan pitkään, sillä huone oli täpö täynnä jos jonkinmoista roinaa. Hiljaisena ja uteliaana hän lähti puikkelehtimaan kapeilla käytävillä tavaroiden keskellä.

Carter käännähtää ympäri ja naurahtaa nolona. "Joo, niin ne taitaa olla", tuo sanahtaa hiljaa itsekseen ja alkaa sitten käymään kirjoja katseellaan läpi. Luihuinen tuntee tytön katseen selässään (?), joten nappaa yhden kirjan hyllystä ja kääntyy ympäri leveä hymy kasvoillaan. "Löyty, kiitti avusta", tuo sanahtaa, näyttäen kirjaa merkkinä. Carter ei kuitenkaan itse tajua ottaneensa vahingossa väärään hyllyyn joutuneen Muodonmuutoksia aloittelijoille- nimisen kirjan, vaan hymyilee vain. Stephanie näyttää selvästi edelleen hieman epäilevältä, ja Carter taitaa tajuta miksi. "Mun pitää varmaan mennä etsimään Seth", tuo sanoo ja rykäisee. "Ööm.. Nähään huomenna harjotuksissa", tuo sanahtaa ja kääntyy ympäri lähteäkseen etsimään ystäväänsä. Tosin, hän ei hiisku tuolle mitään tapahtuneesta, eikä toivottavasti hiiskuisi Stephaniekaan.

STEPHANIE on hämillään sillä Carter lähti yhtä nopeasti, kun tulikin. Hän meinasi sanoa jo tälle, että tuo otti väärän kirjan, mutta kyllähän poika varmaan itsekin sen huomaa. Stephanie istahtaa takaisin tuoliin ja jatkaa lukemista, mutta ikävä kyllä hän ei saa äskeistä, erittäin outoa, tapahtumaan pois mielestään. Lopulta Hudson päättää ottaa kirjan ja lähteä kävelemään pois kirjastosta.

Carter astelee kirjastosta ulos ja vilkaisee sitten kirjaa kädessään, tajuten sen olevan täysin väärä kirja. Se ei edes liity Pimeyden voimiin, saatika siltä suojautumiseen. Tuo murahtaa itsekseen, vilkaisten kirjaston ovea takanaan. Ei hän enään takaisin viitsisi mennä, sillä silloin Stephanie varmasti alkaisi epäilemään... Vaikka tosin varmaan epäilee jo. Luihuinen huokaa kiukkuisesti ja asettaa kätensä kirjaston oven kahvalle, mutta laskee sitten kätensä. Ei, ei hän nyt menisi sinne. Hän palauttaa kirjan myöhemmin ja lainaa uuden. Kyllä hän saisi esseen valmiiksi ajoissa, kun kysyisi Alisonilta hieman apua. Tai antaisi Alisonin tehdä sen kokonaan, se on parempi suunnitelma. Niinpä Carter käännähtää ympäri, mutta ei lähde minnekkään, sillä on jo löytänyt etsimänsä. Ensimmäisenä pojan silmät kohdistuvat Sethiin, joka selvästikkin kinastelee puolta pienemmän Puuskupuhin kanssa. Pieni kiero hymy nousee Sinisilmäisen kasvoille, kun tuo katselee kauempaa ystävänsä puuhia.

// kuva - https://s-media-cache-ak0.pinimg.com/736x/3c/84/ae/3c84ae4e2b0625b35158087fb3280314.jpg

Eliza vaihtaa metsästyssaappaiden tapaiset kengät jalkaansa ja vaihtaa päällänsä olevan neuleen pois ja pistää sen tilalle hupparin. Eliza myöskin tekee päänsä päälle nopean nutturan. Grindelwald lähtee ripein askelin ulos makuusalista ja tämän jälkeen hänen askeleensa jatkuvat ulos oleskeluhuoneesta käyyävään. Tässä vaiheessa Eliza hidastaa askeleitaan

AWENITA GREGORIA katsoi harmailla silmillään Leoa tyynesti ja huokaisi pienesti. "Sitä samaa ku ennen, on taas kusipäitä", Gregoria sanoi totuuden mukaisesti, pyöräyttäen silmiään. Awenita inhosi luihuisia, vaikka oli aika lähellä, että hänestäkin olisi tullut luihuinen. Aewaksi kutsuttu otti kätensä pois puuskasta ja laittoi toisen käden hellästi lantiolleen. "No, mites sinulla on startannut tää koulunkäynti?" Gregoria kysyi virnistäen, haroen vapaalla kädellään valkoisia hiuksiaan. Leonardon seurassa Awenita hymyilikin aika usein, hän oli ollut Aldenin ystävä jo niin kauan, että he olivat oikeastaan ihan hyviä kavereita.

# kuva - https://aijaa.com/YUopTX

STEPHANIE kävelee kohti kirjaston ovea, mutta muistaa silloin, että hänen laukkunsa on vielä tuolin vieressä. Neiti kävelee takaisin ja nostaa koululaukkunsa maasta ja samalla hänen taikakasvien kirja tippuu sieltä ja hän nostaa sen takaisin "typerä laukku" Steph lausahtaa ja lähtee kävelemään takaisin kirjaston ovea kohti. Kun hän saapuu ovelle hän työntää raskaan oven auki. Samalla hän kuulee kun se osuu johonkin. Stephanie astuu ulos kirjastosta ja näkee oven edessä Carterin.

/olikohan tä ihan sillee kun suunnittelit :o

Carter tuijottelee huvittuneena Sethin ja Puuskupuhin kinastelua. Tuo pudistelee päätään välillä, kunnes vilkaisee sylissään olevaa kirjaa. Samassa poika tuntee, kuinka takana oleva ovi avataan ja se pamahtaa kovalla voimalla Carterin takaraivoon, sekä selkään. "Ai samperi", tuo murahtaa ja hieroo kipeää takaraivoaan, kääntyen tuijottamaan kiukkuisesti ovesta tullutta hahmoa, joka osoittautuu Stephanieksi. "Nyt mulla on varmaan kuhmu päässä sun takia", tuo sanoo hieman kiukkuisesti tytölle. Kuinka joku edes onnistuu tuossa, eihän Carter edes... Seisoi suoraan oven edessä. Poika murahtaa vielä kerran ja vilkaisee sitten Puuskupuhia. "Olisko anteeks pyyntöö mitään?" Poika kysyy närkästyneenä, kuin mikäkin pahin uhri. Aivan kuin hän itse olisi koskaan anteeksi pyytänyt.