Roolipelaukseen liittyvää
Roolipeli alkaa...
Carter Chandler - Luihuinen (6.lk)
Carter seuraa kahta muuta Luihuispoikaa hieman hitaammin pieneen salin tapaiseen, jonne pian kummatkin tuvat ovat ahtautuneet. Professorit antavat heille ohjeet istuutua, jolloin Chandler pujottelee poikien penkeille viimeiseen riviin, yrittäen tapojensa vastaisesti olla mahdollisimman huomaamaton. Tuo vilkuilee ympärilleen pureskellessaan peukaloaan mietteliäänä ja huomaa muutaman eturivin tytön olevan todella innoissaan. Miten joku voi olla noin innoissaan tanssimisesta?
// lyhyys :D
Celestia Martínez - Rohkelikko (7.lk)
Celestia astelee toisessa kerroksessa olevaan suureen luokkaan ovien avautuessa ja menee tottuneesti penkille istumaan, jonne tyttöjen on tarkoitus mennä. Hänestä on hieman häiritsevää, että tytöt ja pojat istuvat vastakkain, mutta ei sano mitään, niin kuin ei tähänkään asti. Tyttö asettelee kädet syliinsä ja ristii jalkansa, tuijotellen sitten heiluvia kengänkärkiään. Neitokainen huokaa kyllästyneenä, kun tupien johtajat alkavat paasaamaan joka vuotista selostustaan.
Jonathan - Luikku
Jonathan tuhahti. Kiristystä. Epäreilua. Haistakoot neiti homeen. Jonathan vilkaisi tyttöä, palauttaen katseensa sitten tiehensä.
"Jaah. Mun isä oli kuolonsyöjä, ryöstin sen loitsukirjat ja aloin opiskella sitä sivuaineena. Kukaa ei tiiä, ja jos mainitset sanallakaa, voit olla varma että raatelen sut hengiltä", Jonathan kertoi tylsänä. Kenellekään muulle Jonathan ei ollut kertonut. Kaikki valittivat kuitenkin, joten se olisi ihan turhaa.
Eliza Grindelwald
Eliza vie viimein katseensa Jonathaniin. Neiti ei aijemmin oluut miettinytään, että Jonathan olisi sukua kuolonsyöjälle. Tosin hänen kaikki piireet ovat siihen viittaavia tähän mennessä, mutta Eliza ei vain ollut osannut yhdistää asiaa.
"Munkin isä jätti kirjan. Ketä sun vanhemmat on?" Eliza kysyy. Ensimmäinen lause oli enimmäkseen miete, Jonathanin ryöstämän loitsun jälkeen hänen mielessään on pyörinyt se kirja. Siellä on varmasti hyviä loitsuja.
Jonathan - Luikku
Jonathan katseli eteensä, mietiskellen, milloin hän näkisi vilauksen edes linnasta. Jonathan mietti jopa hetken lähteneensä väärään suuntaan, mutta ei kuitenkaan ollut. Pian linnan tornit pilkehtivät esiin metsikön takaa. Jonathan tajusi myös miettivänsä liikaa nykyään. Jonathan suoristi päätään.
"Alexa ja Rex Walker. Äiti oli aurori, isä kuolonsyöjä, nykyne huispaustoimittaja", Jonathan sanahti. Jonathan oli ehkä paljastanut hieman liikaa. Jonathan talsi linnan pihan läpi, hiippaillen sairaalasiipeen. Eivät he ainakaan vielä olleet jääneet kiinni. Jonathan tuuppasi sairaalasiiven oven auki, astellen sisään. Jonathan laski Elizan sylistään lähimmälle pedille, etsien katseellaan hoitajaa.
Stephanie Hudson - Puuskupuh
STEPHANIE huomasi puuskupuhien ja luihuisten jakauyuvan kahdeksi ryhmäksi. Tyttö huokaisi ja etsi itselleen penkin, jolle isthati. Hänen innostuksensa oli kadonnut tämän väsyneiltä kasvoilta. "Millonkohan me alotetaan?" Hudson mumisi ja katsoi edsssän seisovaan professoria. Itse tanssiaiset ovat sata kertaa jännittävämmät kuin harjoitukset tai ainakin niin Steph luuli.
/lyhyys :(
Seth, Luihuinen
Hymähti hiukan Lestrangelle, kun tämä sanoi kannattavansa jalan murtamista. Seth istahti Carterin viereen ja näki vastapäätä istuvilla penkeillä rivin tyttöjä, joista osa näytti niin innostuneilta, että Seth ei olisi ihmenettyt vaikka he eivät olisi pysyneet kaasvuissaan. Longbottom ja Bowen alkoivat ladella ohjeita; jokaisen pojan oli haettava itselleen pari. Seth voihkaisi ja supisi Carterille: "Miksi meidän.." Ja sai äkäisen mulkauksen professori Bowenilta. Kun ohjeet oli ladeltu oli salissa vaivaantunut hiljaisuus, kun suurin osa pojista vain istui paikoillaan ja liikehti vaivaantuneesti, kunnes lopulta Bowen viittoi kädellään ja tiuksaisi jokaisen nousemaan. Muiden mukana Seth nousi penkistään ja katseli kauhuissaan salin toisessa päässä seisovia tyttöjä.
Carter Chandler - Luihuinen (6.lk)
Professori Bowenin viittoessa Carter nousee muiden poikien mukana ylös tuolistaan ja vilkaisee sitten vieressään seisovaa Sethiä. "Kai se on kohteliasta... Tai jotain", tuo vastaa ja virnistää. Kun kukaan pojista ei liiku, Chandlerin ainokainen huokaisee raskaasti ja astuu pois rivistä, lähtien kävelemään kohti erästä tiettyä Puuskuputyttöä. Nuori velho taikoo kasvoilleen kohteliaan hymyn ja ojentaa kätensä Stephanielle, kumartaen sitten hieman. Carter kuulee supatusta ympäriltään, kun kaikki ihmettelevät Luihuispojan "outoa" parivalintaa. Professori Longbottom kuitenkin taputtaa käsiään odottavasti, että muutkin lähtisivät hakemaan pareja itselleen.
Carter astelee tyttö käsipuolessaan (?)(AUTOHITTAUSTA??!! >:/) salin toiseen päähän, johon tuo sitten seisahtuu. "Näitkö muiden ilmeet?" Tuo kysyy Puuskupuhilta naurahtaen pienesti.
// ...oliks toi autohitausta? En vaa jaksa sitä et joutuu roolaa eriksee jokasen askeleeen.. mut jos se ei tapahtunu noin, nii jätä toi vika osio huomaamatta. :D
Stephanie Hudson - Puuskupuh
STEPHANIE katsoo poika, jotka seisovat rivissä heitä vastapäätä. Professori oli käskenyt heitä hakemaan parit eikä mitääm tapahdu. Pian kuiteniin Carter lähtee kävelemään kohti Stephiä ja kumartaa hiukan tytölle ja ojentaa kätensä tälle. Hudson tuntee kaikkien katseiden porautuvan häneen. Stephanie tarttuu Carterin käteen ja lähtee kävelemään tämän vieressä salin toiseen päähän. "Joo näin"tyttö vastaa hymähtäen.
Ted Lupin, Luihuinen
Ted näki tähän asti todenmukaisimman painajaisensa, jossa hänen pelkonsa toteutui. Ted oli metsässä, hän näki täysikuun ja hän tunsi kipua koko ruumiinsa alueelta. Pian hän oli pidempi ja muuttunut ihmissudeksi. Hän tunsi himon, himon, jonka mukana hän halusi tappaa. Ted huomasi unessaan yhden tytön, kuka käveli aivan yksin metsässä. Lupinin nimeä kantava hyökkäsi tytön kimppuun. Pian ei tuon ihmisen sydän enää tykyttänyt ja siihen nuori Ted heräsi ja hänen oma sydämmensä hakkasi kovempaa kuin pitkään aikaan, hänen paitansa selkämys oli märkä. Metamorfimaagi huomasi, että oli aamu ja, että tanssiharjoitukset alkaisivat pian. Herra puki kouluvaatteet päälle ja otti taikasauvansa mukaan lähtien aamupalalle suureen saliin.
Ted söi pikaisesti muutaman voileivän ja joi mukillisen kurpitsamehua.
Hän asteli pieneen salin tapaiseen, jossa tanssiharjoitukset pidettiin. Lupinin poika jäi niine turkooseine hiuksineen seisoskelemaan salin reunamille, sen 'rivin' vastakkaiseen päähän, missä Seth ja hänen muutama kaverinsa oli. (?)
//Kakka rooli mut ihms