LEON REGULUS LESTRANGE virnisti Dominicin sanoille. "Jaa, aattelit seurata isäsi jälkiä, vai? Paitsi että isäsi oikeasti halunnut olla kuolonsyöjä", Leon sanoi olkiaan kohauttaen. Leon mietti hetken aikaa Dominicin isää ja sitä, kuinka Draco Malfoy oli ollut kuolonsyöjä ja hänelle oltiin annettu tehtävä tappaa Tylypahkan entinen rehtori Albus Dumledore. Siitä Lestrangen ajatukset karkasivatkin hänen omaan äitiinsä, Bellatrix Lestrangeen, kuolonsyöjään, jota sanottiin ehkä jopa lordi Voldemortin uskollisimmaksi apuriksi. Leon tiesi myös sen, että hänen äitinsä oli tappanut yksi nimeä mainitsematon Weasley, jonka jälkeläisiä tässä koulussa opiskeli. Vaikka Weasleyt olivatkin puhdasverisiä, niin Leon inhosi heitä, ja syyksi hän laittoi äitinsä kuoleman ja sen, että Weasleyt olivat verenpettureita. Suurin osa puhdasverisistä velhosuvuista ei pitänyt Weasleysta.

Dominic naurahti viileästi. Tottakai hän seuraisi isänsä jälkiä, tosin vapaasta tahdostaan. Draco oli siihen pakotettu. Dominic kyllä epäili, että isä tappaisi hänet jos saisi tietää poikansa suunnittelevan pimeälle puolelle siirtymistä.
"No totta kai", Dominic sanahti. Dominic huomasi kauempana pihalla tutut, punakat hiukset. Taas yksi niistä Weasleyiden kakaroista.
"Voisin kyllä liittyä auroreihin ja määrätä vuorotellen kaikki verenpetturi Weasleyt ja Potterit Azkabaniin. Iha huviksee vaa", Dominic totesi kohauttaen olkiaan. Hän ei voinut sietää nuita Rohkelikkolaisia. Dominic vain vihasi heitä, ja mielellään vääntäisi niskat nurin kaikilta verenpettureilta. Dominic uskoi, että tummatukkainen Leon haluaisi niin myös. Edes pikkiriikkisen, olihan eräs Weasley tappanut tuon äidin.

LEON REGULUS LESTRANGE nyökytteli Dominicin sanoille, muttei vastannut mitään. Sen sijaan brunette siirsi katseensa samaan suuntaan, mihin Dominicin katse osoitti, nähden sitten punakat hiukset koristamassa kultaista ja punaista väriä. Rohkelikossa oleva Weasley. Lestrange tuhahti pienesti ja siirsi katseensa kengän kärkiinsä. Leonista tuntui, että hän kantaisi koko elämänsä ajan Weasleylle kaunaa äitinsä menettämisestä, sillä oli Molly Weasleyn vika, että Leon ei ollut ikinä edes tavannut äitiään.
"Hmh, sanos muuta. Teki tosiaan mieli työntää ne kaikki Azkabaniin, en jaksa Weasleyta tai Pottereita", Leon sanoi siirtäen katseensa Malfoyhin. Luihuisille oli aina hyvä puhua siitä, kuinka Leon vihasi Weasleyta, sillä suurin osa luihuisista samaistui hänen mielipiteeseensä.

Emili kohotti kulmiaan yllättyneenä. Carterin pariksi? Kyllähän hän oli ajatellut, että Stephanie saattaisi yllättää, mutta Carter? Carter luihuisesta?
"Eikä hän mitenkään pakottanut sinua tai mitään sellaista?" hän kysyi kurtistaen hieman kulmiaan. Toisaalta, hänestä tuntui, ettei Stephanie ollut erityisen pakotettavissa.
"Hyvä on, okei, ei se mitään. Jos sun pari on luihuinen, pitää vaan katsoa, että sun mekko ei ole keltainen tai vihreä vaan jonkun muun värinen. Millaista mekkoa sä olet ajatellut? Hmm, sellainen, joka sopii teidän molempien väreihin - niin ja Carterille pitää kertoa ajoissa, että minkä värinen solmio hänen täytyy etsiä pukuunsa", hän höpötti oikeastaan jo melko innostuneena. Sairaalasiivessä makoilusta jäi selvästi ylimääräistä energiaa. Eihän hän ollut saanut tehdä käytännössä yhtään mitään muuta kuin maata paikoillaan ja juoda kuumaa mehua.
"Huh, hyvä, en tarvitse enää yhtään ainetta, jossa jäädä jälkeen", Emili naurahti hieman helpottuneempana kun Stephanie kertoi, etteivät he olleet päässeet kauhean pitkälle.

Stephanie naurahti melko kiusaantuneesti. "Ei pakottanut" hän naurahti "sitä paitsi nyt meillä on enemmän aikaa löytää sulle pari, kun mulla on jo" Hudson lisäsi virnistäen ystävälleen. "Mikä suhun on mennyt, et oo suhtautunut ennen tanssiaisiin näin" Stephanie kysyi, -Emili hössötti välillä liikaa- mutta jatkoi ennen, kuin Emili ehti vastata hänelle: "En mä nyt vielä tiedä millaisen mekon ottaisin, mutta ajattelin punaista? Vai onko se liikaa rohkelikkoa tai olisiko valkoinen hyvä?" hän kysyi, tämä oli ensimmäinen kerta, kun hän on miettinyt tanssiaismekkoaan kunnolla.
"Entä sä?" Stephanie älysi kysyä Emililtä "joko oot miettinyt sopivaa mekkoa?".

Dominic seurasi katseellaan Wealeyn liikkeita. Nimeä hän ei tiennyt, sillä ei ollut siitä kovinkaan kiinnostunut. Dominic puri huultaan, hieman ärtyneenä. Dominic käänsi katseensa pikkuserkkuunsa, tuhahtaen pienesti. Dominic nyökkäsi.
"Onhan ne ärsyttäviä", Dominic tokaisi hitaasti. Liian ärsyttäviä, sitä paitsi Pottereita palvottiin ihan liikaa. Oliko se nyt niin hieno juttu että Harry Potter oli tuhonnut Voldemortin ja pelastanut suunnilleen koko maailman? Ei Dominic ainakaan nähnyt koko jutussa mitään palvottavaa. Dominic käänsi katseensa takaisin maahan, vaipuen mietteisiinsä.

Emili naurahti Stephanien sanoille, että nyt heillä olisi enemmän aikaa löytää hänelle pari. Sitten hän lähinnä pudisti päätään - äh, hän oli jo melkolailla päättänyt jättää menemättä ollenkaan. Hän voisi käyttää senkin illan opiskeluun, ja jos silloin ei tarvitsisi käydä tanssiharjoituksissa, hän ehtisi paikata opiskelusta jääneet aukot silloin.
Hän ei ehtinyt kuitenkaan sanoa mitään, kun Stephanie jo jatkoi. Tämä puntaroi mekon väriä ja punaisen värin mahdollista rohkelikkoutta.
"Hmm, luihuiset eivät kai pahemmin pidä rohkelikoista, vai mitä sanot? Ja, öh, ei millään pahalla, mutta minusta Carter vaikuttaa hyvin vahvasti todella-luihuiselta luihuiselta, joka on tarkka tupansa kunnian suhteen tai niin", hän selitti epävarmasti. "Ja jos Carter päätyy luihuisen vihreään, olette hieman jouluisia."
"Mutta valkoinen kyllä pukisi sinua - ja sitten on esimerkiksi liila, joka ei ole minkään tuvan väri ja siksi hyvin käytettävissä", hän ehdotti hymyillen.
"Äh, minä, tuota, en", Emili änkytti vastaukseksi omaa pukuvalintaansa koskevaan kysymykseen kurtistellen kulmiaan ja purren ylähuultaan. Ei hän tahtonut ajatella mekkoja, jos ei ensinkään pitänyt ideasta mennä tanssiaisiin. Stephanien mekkoja hän toki voisi ajatella, ei siinä mitään.

Stephanie oli samaa mieltä, luihuiset ja rohkelikot perjaatteessa vihasivat toisiansa. "

Stephanie oli samaa mieltä, luihuiset ja rohkelikot perjaatteessa vihasivat toisiansa. "En aio pukeutua vihreään" hän irvisti. Vihreä ei ollut Stephil lempivärejä, se osittain johtui siitä, että se oli luihuisten tupaväri. Hän nyökytti ystävänsä ehdotukselle liilasta, joka oli myös hyvä vaihtoehto.
"Et kai anna mun mennä sinne yksin" hän kysyi, ihan kuin Stephanie olisi lukenut tuon ajatukset. "Mun mielestä liila sopis sulle tosi hyvin" Hudson lisäsi ystävälleen. Hän kiinniti huomiota, kun parin metrin päästä pari poikaa nousi kauhealla ryminällä ylös. Se oli huvittavaa.

Josh nyökkäsi, hyvä että edes jollain meni hyvin. "Miten V.I.P meni?" Poika kysyi sillä hänellä olisi edessä kyseiset kokeet keväällä ja Joshuasta tuntui, että ne ei menisi kauhean hyvin, kun on kauhea tanssiashuuma kaikilla menoillaan. Hänen teki mieli kysyä eikai Awenitakin ollut samanlainen tanssiaishörhö, kuin muut. Tämä olisi kyseisen korpinkynsi tytön viimeinen vuosi, Josh oli kiitollinen, että hänen ei tarvitsisi vielä murehtia tulevaisuudestaan tai ammatistaan.