Alison nojaili seinään ja katseli ympärilleen. Missään ei näkynyt ketään jonka luo olisi voinut mennä juttelemaan. Carteriakaan ei näkynyt missään, se kelju oli taitava piilottelemaan. Pian korpinkynnen katseeseen kuitenkin osuu joku tuttu korpinkynsi. Josh oli istuutunut kivetykselle lukemaan jotain kirjaa. Koska Alison ei jaksanut enää olla yksin hän harppoi pojan viereen. "Mitäs luet?" Hän kysyi juuri kun poika sulki kirjan ja sysäsi sen sivuun.

Josh vilkaisi ylöspäin, kun kuuli tutun äänen kuuluva edestään."Taikahistoriaa, siihen tutkielmaan" Hän sanoi hymähtäen. "No mitäs sä?" Tuo jatkaa nousten seisomaan ja jättäen koululaukkunsa maahan. Häntä hiukan ihmetytti, miksei Alison ollug Carterin kanssa, sillä vaikutti viihtyvän tämän kanssa.

/laatu 10+

Carter vilkaisee pikaisesti kirjaa tytön sylissä ja nyökkää sitten. Titta kai, McGarmiwa... Hän ei kuitenkaan vastaa mitään, vaan antaa kaksikon välille laskeutua jännittynyt hiljaisuus, kun kumpikin yrittää kai keksiä puheenaihetta. Samassa kun Stephanie avaa suunsa Carter jo toivoo, että olisi jatkanut vain puhumista. Hän ei tosiaankaan jaksaisi keksiä syytä seuraamiselleen, eikä muutenkaan ole järin kiinnostunut selittelemään tekemisiään ja menemisiään. Miksei tuo vain voi olla iloinen, kun ylipäätään saa osansa Chandlerin ajasta. Ärsyttävää! Tässä asiassa, kuten monissa muissakin, Alison on niin erilainen, ja parempi. Tuo ei ainakaan kyselisi, miksi Carter haluaa olla tuon seurassa. "Kuhan seurasin. Ei sille mitään syytä oo", nuori velho vastaa ja hymyilee tytölle sitten. "Eteneekö tutkielma hyvin?"

Stephanie nyökkää, ei hän jaksaisi alkaa kinaamaan asiasta. "Joo ihan hyvin" hän vastaa mumisten. Stephanie oli useasti ihmetellyt miksi tuo oli pyytänyt häntä tansseihin eikä ketään luihuista, sitä hän ei saisi tietää, sillä ei aikonut kysyä asiasta. Puuskupuh sujauttaa kirjan reppuunsa ja sulkee sen. "Miten päivä on mennyt?" Hudsonin esikoinen saa kysytyksi Carterilta. Neitokainen pyyhkäisee hiuksensa silmiensä edestä, korvansa taakse ja nojaa tuolinsa selkänojaan.

Carter tarkkailee Puuskupuhin liikkeitä, mutta ei sano mitään. Kun tyttö kysäisee miten tuon päivä on mennyt, nuorukainen vain kohauttaa olkiaan ja haukottelee. "Tässähän tää, heräsin vasta jonkin aikaa sitte", tuo selostaa ja hymyilee itten Stephanielle. "Entä neidin?" Herra kysäisee.


// joo ei nyt oikee suju xd

Stephanie naurahtaa hiukan. "Ihan hyvin" hän vastaa hiukan haukotellen "yksi korpinkynsi pänttäsi multa mun elämästä" neitokainen vastaa hymähtäen.
Se oli kieltämättä ollut ahdistavaa. Hän vilkaisee Carteria nopeasti ja kääntää katseensa maahan.

Valerie pyyhkäisi pitkät pähkinänruskeat hiukset olkansa yli, niin, että ne laskeutuivat hänen selälleen. Tämä oli juuri päässyt numerologian tunnilta ja laittoi nyt koululaukkuaan kiinni. Greenwood jatkoi matkaansa käytävää pitkin ajatuksissaan. Hetken päästä Valerie kuitenkin törmää johonkin, oikeastaan jotakin, päin. Neitokainen säpsähtää takaisin todellisuuteen siinä samassa ja huomaa saman ikäisen luihuisen mulkoilevan tuota. "Katso eteesi" tuo kivahtaa. Valerie jatkaa matkaansa, tällä kertaa katse visusti edessään.

Carter nuökäyttää päätään toisen sanoille, mutta ei vastaa mitään. Mitä vastattavaa hänellä muka olisi.. Nuorukainen hieraisee hieman tylsistyneenä niskaansa, sillä ei keksi mitään sanottavaa. Jos Staphaniella olisi sanottavaa, kai tuo osaisi itsekkin aloittaa keskustelun. Tai sitten tuo voisi vain lukea, kyllä sekin Chandlerille käy.

// noi sun roolaukset on niin lyhyitä, et on vaikee keksii vastattavaa..

Stephanie tuijotti lasittuneella katseella lattiaa ja mietti mitä voisi sanoa tai pitäisikö sanoa ylipäätänsä mitään. Luihuisistavoli vaikea ottaa selvää. Lopulta hän kysyi:"Miten VIP:it menivät?". Hän katsoi sekunninmurto-osan Carteria ja käänsi katseensa takaisin lattiaan. Stephanie kieputti sormensa ympäri vaalea hiussuortuvaansa ja odotti toisen vastausta.

Alison nyrpisti hiukan nenäänsä ja nyökkäsi, kun Josh kertoi lukevansa tutkielmaa varten. Hän oli miltein unohtanut koko tutkielman hautoessaan kostoa Carterille. "Koitan keksiä miten saan kuristettua sen limanuljaskan." Vaaleahiuksinen korpinkynsi mumisi hiljaa vastauksen joshin ensimmäiseen kysymykseen hapan ilme kasvoillaan, mutta havahtui siitä pian ja loi kasvoilleen pienen kymyn. "Mutta ihan hyvin. Olin vaan unohtanu kokonaan ton tutkielman." Hän sanoi ja viittasi pojan sylissä olevaan kirjaan. "Tanssiaiset on jotenkin saanu pään ihan pyörälle." Alison naurahti ja istahti joshin viereen kivetykselle. "Joko sä olet löytäny ittelles parin tansseihin?" Hän kysyi kun ei muutakaan keksinyt. Samalla hän mietti Carteria, joka oli jostain kumman syystä ottanut parikseen jonkun Puuskupuhin kömpelyksen.